Vihdoinkin saatiin tallin ulkoverhous valmiiksi, melkein! Ja kuten aina ennenkin, kamera on "hukkatallessa" eli nyt saatte tyytyä kuvaan, jonka ehdin napata kännykällä. Kuva on otettu siinä vaiheessa, kun viimeinen rutistus yläkolmion tekemisestä oli puolessa välissä. Kun työ oli valmis, ulkona olikin sitten jo niin pimeää ettei kuvasta tullut julkaisukelpoista. Pitkien sivujen räystäsverhous kyllä jätetään ensi kesään ja nyt keskitytään tallin sisätöihin. Mutta siis se kuva:

Vitsailtiin tässä asennuksen sivussa mieheni kanssa, että jos jostain syystä jäätäisiin työttömäksi niin tässähän meillä olisi sopiva alanvaihto: vinyyliasennuksia suorittamaan velipojalle. Minä leikkaisin rälläkällä määrämittaan levyjä ja isäntä ruuvaisi paikalleen. Ja kyllä meiltä käyttäisi jo kaikki muukin rakentaminen, jostain kumman syystä tuo taito on tässä parin vuoden aikana parantunut. Into onkin sitten toinen asia, sen riittäminen on välistä aika tiukassa. Tietenkin tuolla arkityöllä voi olla oma osansa, sitä ei työpäivän jälkeen oikein aina jaksa puristaa itsestään naulaamaan ja nakertamaan.